Tänään naapurit kysyivät jos haluaisimme lähteä heidän kanssaan biitsille lähelle Kilaueaa. Ja toki halusimme! Tällä biitsillä emme ole aiemmin käyneetkään. Pieni ja sympaattinen. Ei mitään palveluja, pelkästään surffareita. ( Tätä Tuomas olisi arvostanut. ) Aallot sen verran vaativia, että meidän perhe siirtyi kohtalaisen nopeasti viihdyttämään itseänsä mereen laskevan joen luokse.
Täältä löytyi naru, jonka avulla lapset hyppivät veteen. Myös vastarannalta löytyneelle ravulle rakennettiin linna ja koiralle heitettiin keppiä ja lopuksi syötiin eväitä. Ja pisteenä i:n päälle kun kaikki muut olivat jo kivunneet tavaroiden kanssa autolle niin me pikkaisen kanssa jähmetyimme paikoillemme katsomaan sopivia aaltoja odottavia surffareita, mutta myös heidän takanaan leikkiviä VALAITA ja lopuksi myös sateenkaarta, joka kaartui kaiken ylle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti